Lomailua saaristossa

Vihdoin ja viimein ehdin taas päivitellä kuulumisia. Voisi jatkaa siitä mihin jäätiin, eli kesätunnelmista. Vaarin saaressa oltiin heinä-elokuun vaihteessa. Ensin Rebel vietti viikon mun ja siskon kanssa Kräkö-nimisessä saaressa, jossa on suvun pieni mökki (tai siis vanha saunarakennus). Tällä hetkellä siellä ei ole edes kaasuhellaa eikä mitään muitakaan mukavuuksia, mutta se ei meitä haitannut, kun mielellään tehdään kaikkea vähän hankalamman kautta :) Rebel nautti rauhasta ja vapaudesta, ilman Saran komenteluja ja alituista leikkiinhakua ja kirputtamista oli selkeästi vapautuneempi. Juoksi onnellisena pitkin metsiä ja otti nokosia lampimällä auringon lämmittämällä kalliolla.

Rebel innoissaan, pitkästä aikaa lempimaisemissa!

Läkähdys lähellä

Tuulen tuoksuja

"No kylläpä tää tuuli nyt tuoksuu harvinaisen hyvältä"

Rebeliä ei paljon kiinnostanut, missä me löntystellään, oli niin hurmioissaan lempipaikastaan

Mökin terassilla auringon lämmössä oli hyvä lepäillä

Ja toipa eno visiitillään Rebelille herkkua kalasaaliista, kun tiesi, että me popsitaan vaan porkkanoita.

Ahven meni alas kiduksineen kaikkinen. Tosin myöhemmin Rebel kävi tuotoksen oksentamassa ja vähän myöhemmin söi sen uudestaan, hurmaavaa..

Korvarapsuja kiitos!

Rebelin mietiskelykallio

Harmi kyllä nämä pari kuvaa on laadultaan ala-arvoisia, koska en ehtinyt säätää kameraa, jotta olisin ehtinyt ikuistamaan Rebelin vauhdikkaita ilon hetkiä! oleellinen kuitenkin välittyy :)

Vilvoittelua

Kuvassa lonkkavikainen nivelrikkopotilas. Ei näytä pahemmin menoa haittaavan, ihanaa!

Tenkkapoo, tuli vesieste eteen

Ennemmin vaikka pirunpellon kautta

Ja väsyneenä mökillä

Aika hurja nousu, en edes ehtinyt juuta sanomaan, kun Rebel oli sen jo painellut ylös. Itse olisin ettinyt vähän loivemman ratkaisun.

Etsi koira

Iltaisin Rebel olisi mielellään mennyt telttaan nukkumaan, väsyneenä kaikesta ulkoilusta

Sara saapui saaristoon:

Lempilelu löytyi puskista

Ilmeellä eteenpäin

Sara lähti Kaisun perään

Rebel taas korvarapsuja vastaanottamassa

Sara merirosvohuivineen

Oho, merikotka nousi liitoon aivan nenän edessäni! Vähän aikaa meni kunnes tajusin, että mullahan roikkuu kamera kaulassa, jotenkuten sain hetken ikuistettua.

Merisumua

Sara löysi kalankalautuskapineen

joo-o, kyllä se meille kuuluu, kiitos!

Rebel hävisi hiljaisen taistelun luusta, yksi mulkaisu riittää Saran puolelta

Rebel on hieman höynähtänyt keski-ikäistyttyään, siihen ihan pokkana hyppäsi PÖYDÄLLE ottamaan aurinkoa :D

Ai yritätkö sä siivota vai?

Veneretkellä kohti Suomen vanhinta majakkaa, Lyökin Pookia

Meri oli niin tyyni kuin voi olla, eli pläkä

Rantautuessamme saarelle kohtasimme aivan valtavan järkytyksen kyykuninkaan nostaessa päänsä vedestä siskoni seisoessa aivan sen vieressä. Minä huudan paniikissa koiria vierelle (olivat irti) ja katson kun tämä valtava liero luikertelee meitä kohti vedestä parin metrin päästä. Onneksi se päätti vaihtaa suuntaansa ja pelästyi varmasti meitä yhtä paljon kuin me sitä..Varsinainen käärmesaari, koska näimme siellä enemmänkin kyseisen kansan edustajia. Koirat olivat siis visusti valvovan silmän alla, poikkeuksellisesti suurimman osan ajasta kiinni.

Harmi kyllä majakka ei näyttänyt kummoiselta, kunnostusurakka kesken. Eikä sinne päässyt edes sisälle, pöh! (Olin viimeksi käynyt tuolla joskus ihan kakarana, joten odotukset oli kovat)

Kuin yö ja päivä:

Rebel

Sara

Yö ja päivä yhteispotretissa, Sara makaa hyvin vastentahtoisesti, kun pitäisi päästä LIIKKUMAAN, JUOKSEMAAN, RIEHUMAAAAAN!

Rento veneilijä

Ikävä kyllä lahdön hetki koitti ja koirat aistivat sen meidän kantaessamme tavaroita laiturille ja veneeseen.

Ettehän sitten unohda meitä tänne?

Nähtyään tavaramäärän pienessä paatissa Sara pelkää, että se ei mahdu mukaan..

Vaan kyllä mahtui ja harmi kyllä ei ole kuvaa tilanteesta, kun olimme kaikki kolme ihmistä kolmen viikon matkatavaroinemme ja kahden koiran kera veneessä. Sara ryömi jonnekin pussukoiden lomaan niin, että pää vain näkyi ja Rebel oli takana minun vieressä pelkääjän paikalla. Loma meni hyvistä ilmoista nauttien, ilman kyynpuremia ja kommelluksia palasimme kaihoisin mielin ja ensi kertaa odottaen takaisin mantereelle.